Satopäivitystä ja Medusan makuarvio

Aji Fantasy (C. baccatum)

Vaikka lämpömittari näyttää huimat 15 astetta ja yöllä vähän vähemmän kasvattavat chililajikkeet sinnikkäästi hedelmää.

Parvekkeemme pitäisi olla chilikasvattajan painajainen. Aamulla sinne paistaa (paistaisi varmaan jos ei kokoajan sataisi) aurinko ehkä noin pari tuntia ja iltaisin saattaa pienet säteet osua chileihin ilta-auringosta. Kokeilemalla useampaa lajiketta selviää, mitkä lajikkeet sopivat juuri niihin olosuhteisiin, missä aikoo tätä harrastusta harrastaa.

Tähän mennessä satosimmat lajikkeet kylmällä parvekkeella ovat olleet edellisen vuoden Aji Cristal (C. baccatum), Bolivian Rainbow (C. annuum) ja Jalapeno Hercules (C. annuum). Tänä vuonna ylivoimaisesti satoisin lajike määrän suhteen näyttäisi olevan Lemon Drop (C. baccatum). Isoimpia hedelmiä on tällä hetkellä viereisen kuvan Aji Fantasyssä (C. baccatum).

Mahtaakohan Aji Fantasy olla Lemon Dropin ja Starfishin risteytys?

Prik Ki Nu (C. annuum) kukka

Sarga Cseresnye (C. annuum) kypsyviä hedelmiä. Keskellä olevat kaksi podia ovat risteytetty Medusan kanssa.

Peruvian White Habanero (C. chinense) tekee hurjaa määrää hedelmää.

Peruvian White Habanero (C. chinense)

Kirvoista kärsinyt Pinquito de Mono (C. baccatum) alkoi tekemään kauan odotettuja podeja.

Kirvat ovat melkein kokonaan häipyneet chilipuskista, mutta ripsiäisistä en ole vieläkään päässyt eroon, enkä varmaan tule pääsemäänkään. Sen verran viheliäisiä otuksia nämä ovat. Niitä ei oikein paljaalla silmällä erota ja perhanat imevät lehdistä kasvien nesteitä. Ne saattavat talvehtia parvekkeella odottaen seuraavaa satokautta ja hyökätä uusien puskien kimppuun heti kun chilipuskat pääsevät taas parvekkeelle.

Ripsiäiset saa kuulemma kerran häädettyä mäntysuopaliuoksella, mutta ne tulevat pian takaisin ja tulevat lopulta immuuniksi mäntysuovalle. Neem-öljystä ne eivät näytä olevan myöskään moksiskaan.

Lohduttavaa on se tieto, että ripsiäiset syöpöttelevät yleensä vain muutamilla lehdillä, eivätkä välttämättä tuhoa koko chilipuskaa.

Ripsiäisen toukkien ulostepalluroita Cayennen lehden alapinnalla.

Medusa (C. annuum) ja kypsiä podeja

Sisällä erittäin valoisassa paikassa kasvava Medusa on kypsytellyt osan hedelmistään kirkkaan punaisiksi. On siis aika maistaa ja arvioida tätä lajiketta!

Ensimmäiseksi leikkasin kolme kypsää hedelmää saksilla irti chilipuskasta niin, että itse hedelmään jää osa vihreästä kannasta.

Mitä ennakko-odotuksiin tulee, tämän lajikkeen kerrotaan olevan täysin poltteeton, joten mitään tajunnan räjäyttävää polte-elämystä en siis odottanut :)

Medusa (C. annuum) podi

Itse hedelmä on, kuten kuvasta näkyy, vähän yli 6 cm pitkä. Tämä oli siis isoin kypsistä hedelmistä.

Halkaisin hedelmät terävällä veitsellä ja suojauduin sitä ennen vinyylikäsineillä, kuten aina silloin jos kyseessä on itselleni tuntematon chililajike. Tämä tietenkin siksi, että on tullut aika usein chiliruokaa tehdessä kaivettua sitä nenää ja pyyhittyä silmiä :) Hanskojen edut huomaa vasta sitten kun nenää polttaa ja ei ole muistanut hanskoja käyttää.

Mutta takaisin Medusan pariin.

Medusa (C. annuum) podi halkaistuna

Hedelmä tuli siis halkaistua ja sisältä paljastui 33 siementä. Se on aika hurjasti tämän kokoselta chilin hedelmältä.

Jo heti olemattomasta tuoksusta pystyi päättelemään, että kohta syödään tavallista paprikaa. Ei minkäänlaista kapsaisiinin huumaavaa käryä. Medusa tuoksui normaalilta punaiselta kaupan paprikalta.

Haukkasin suoraan puolet hedelmästä kun olin poistanut siemenkodat ja laittanut siemenet talouspaperin päälle kuivamaan. Jepjep, täysin paprikaahan tämä. Arempi chilisuu saattaa tästä jotain poltetta erottaa, mutta en minä. Tulisuusasteikko jää siis numeroon 0 (0-10).

Loistava koristechili tämä kyllä on, mutta paljoa syötävää ja poltetta metsästäville tämä lajike ei paljoa anna. Annetaan olla koristechilinä siis.

Jo leikkaamani kolme hedelmää päätyivät uunimakkaran väliin :)

Medusa (C. annuum) kypsät hedelmät siemenkodat poistettuina ja siemenet eroteltuina.